Omistajan velvollisuuksiin kuuluu huolehtia siitä, että kissalla on turvallista olla ja elää.

Kissa ei itse pysty juuri vaikuttamaan elinympäristöönsä, ja siten vastuu turvallisuudesta jää omistajalle. Kissat ovat uteliaita ja kekseliäitä lemmikkejä, jotka voivat syödä epäsoveliasta ruokaa ja loukata itseään kokeillessaan seisoskelua parvekkeen reunalla.

Vahinkoja voi aina sattua, ja vahingon sattuessa syyllistä on turha etsiä. Oman kissakokemukseni pohjalta (johon kuuluu mm. kissan sipulimyrkytys) suositan kuitenkin ennakointia ja varautumista ennemmin jopa turhankin moneen asiaan.

Kissan omistajan on tärkeää

• Tarkistaa, ettei kotona ole kissalle vaarallista välineistöä tai paikkoja (esim. kolot ja reiät, joista kissa pääsisi esim. talon rakenteisiin tai muihin vaarallisiin paikkoihin, sojottavat naulat/ruuvit/tikut sohvan pohjissa joihin kissa voi loukata itseään jne)
• Varmistaa, ettei kissa pääse putoamaan korkealta (kissat saavat parvekelasit auki yllättävän näppärästi jolleivät ne ole kokonaan kiinni! Älä myöskään luota siihen, että kissa vain katselisi parvekkeen reunalta maisemia - parvekeulkoilut vain lasin tai verkon takaa! Huomioi myös kesällä tuuletusikkunat, joihin kannattaa laittaa jyrsijäverkkoa kissan putoamisen estämiseksi)
• Varmistaa, ettei kissa pääse syömään mitään haitallista (useat kukat ovat kissalle myrkyllisiä - katso tästä lista kissalle haitallisista viherkasveista ja lisäksi tästä lista kissalle haitallisista muista ruoka-aineista)
• Huolehdithan myös että kodin välineistö (kuten raapimapuut, kissan ulottuvilla olevat hyllyt yms) on asennettu asianmukaisesti.

Kissan henkinen hyvinvointi on iso osa omistajan velvollisuuksia, sillä henkinen hyvinvointi voi vaikuttaa myös fyysiseen terveyteen kroonisen stressin kautta.

On hyvä muistaa, että onnellinen ja hyvinvoiva kissa ei ole se, joka vain syö ja nukkuu. Onnellinen ja hyvinvoiva kissa on kiinnostunut ympäristöstään, tutkii ja on aktiivinen yksilö- ja ikätasonsa huomioiden.

Kissan on tärkeää saada olla kissa - se on avain siihen, että kissa voi henkisesti hyvin. Tämä tarkoittaa sitä, että kissalla on oltava aktiviteetteja ja virikkeitä. 

Huolehdi siis:

• Kissalla on oltava mahdollisuus raapia (esim. raapimapuu)
• Kissalla on oltava paikka, johon se pääsee turvaan tai jossa se saa olla rauhassa ja levätä niin halutessaan (esim. pesäkolot, raapimapuun ylätasot, seinätasot, turvahuone jne)
• Kissalle on aktiviteettia, josta kyseinen kissayksilö pitää (monenlaiset lelut omistajan valvonnassa ja omistajan kanssa, tiirailupaikat esim. ikkunasta ulos, valjasulkoilut, ruoka-aktivointi ja muut aktivointipelit ja mahdollisesti myös temppukoulutus)
• Kissalla ei ole stressiä (kissa on terve, se pystyy toteuttamaan lajityypillistä käyttäytymistään ja kokee olonsa turvalliseksi)
• Kissalla on mahdollisuus vaikuttaa ja valita (esim. useampia nukkumapaikkoja, useampia leluja joista valita jne)

Kissan on koettava olonsa turvalliseksi. Tämä onnistuu parhaiten luomalla hyvä luottamussuhde omistajan ja kissan välille (omistaja toimii kissan ehdoilla ilman pakotteita) ja järjestämällä kissalle paikkoja myös korkealle, johon muut eläimet tai ihmiset eivät pääse (esim. raapimapuut, seinätasot, pesät esim. vaatekomeroissa).

Kissan aktivointi ja virikkeistäminen vaatii ihmiseltä aikaa, jotta kissa voi hyvin.

Asunnossa on oltava vähintään 1 kissanvessa kissaa kohden, mielellään 1 kissaa kohden sekä näiden/tämän lisäksi yksi ylimääräinen (eli 1 kissan taloudessa 2 vessaa). Vessojen on hyvä olla eri paikoissa, kaukana ruokinta-alueesta ja vesikupeista, rauhallisessa paikassa, jonka kissa kokee turvalliseksi.

Kissalle on tärkeää peittää jätöksensä, ja siksi settejä, joilla kissa opetetaan käymään tarpeillaan suoraan vessanpönttöön, harvoin suositellaan. Sen sijaan vessan kuivikkeita on olemassa moneen makuun; on pellettejä, paakkuuntuvia, paakkuuntumattomia ja kristallihiekkoja. On makuasia, mistä itse tai mistä kissa pitää. Jos vaihdat hiekkalaatua esim. pelletistä mikrohiekkaan tee muutos pikkuhiljaa, jotta kissa tottuu uuteen kuivikkeeseen. Myös kissanvessan malli on täysin kissan mieltymysten mukaan valittavissa.

Vessat on hyvä puhdistaa päivittäin, jolloin omistaja pysyy myös kärryillä ulosteen laadusta ja määrästä, jolloin pystytään huomaamaan aikaisin muutoksia ulostekäyttäytymisessä (esim. pissapaakkujen koon suurentuminen/pienentyminen, ulosteen kovuus tai löysyys, ulosteen määrän muutos). 

Päivittäisen puhdistuksen lisäksi kissanvessat on hyvä puhdistaa pohjia myöten noin kerran kuukaudessa, vähintään kerran kahdessa kuukaudessa. Tällöin kaikki hiekka poistetaan ja vessan pohja pestään huolellisesti kissaturvallisin pesuainen, samalla on hyvä vaihtaa myös kissanhiekka. Täyspuhdistus on hyvä tehdä tarvittaessa useamminkin esim. ripuliepisodin laannuttua.

Muutokset pissa- ja ulostekäyttäytymisessä voivat kieliä kissan sairaudesta, kuten munuaiste vajaatoiminnasta, vatsaongelmista sekä myös virtsatienfektiosta, joka vaatii aina pikaisen eläinlääkärissäkäynnin. 

Kissan arkisia hoitotoimia on kynsien leikkaaminen kissasta riippuen viikon tai useamman viikon välein. Liian pitkät kynnet voivat vaivata kissaa liikkuessa ja aiheuttaa myös stressiä, kun kissa ei pysty vetämään niitä sisään. 

Pitkäkarvaisten kissojen kohdalla myös turkin hoitaminen on tärkeä omistajan velvollisuus. Kissa huolehtii toki pesemisestä pääosin itse, mutta vaikeisiin takkuihin ja takkujen ennaltaehkäisyyn kissa tarvitsee omistajansa apua.

Onkin omistajan velvollisuus pysyä kärryillä kissan turkin tilanteesta. Tarvittaessa harjaaminen on hyvä ottaa arkirutiiniksi takkujen ennaltaehkäisemiseksi. Myös takkujen poistaminen on hyvä huolehtia ajoissa, jotta kissalle ei synny kipua vaikeista takuista.

Hoitotoimiin kannattaa valmistautua käyttämään aikaa, jotta ne saadaan tehtyä kissalle mukavasti ilman, että kissalle aiheutuisi hoitotoimista turhaa stressiä.

Kissa on todella taitava piilottamaan kipunsa ja vaivansa viimeiseen asti. Kissan omistajan vastuulla onkin opetella tulkitsemaan ja lukemaan kissan elekieltä, sekä sitä omaa kissaa, jotta pienetkin muutokset käytöksessä huomataan ajoissa eikä kissan tarvitse näin kärsiä sairauksista tai kivuista ilman hoitoa.

Samalla kissan omistajan velvollisuus on huolehtia kissa eläinlääkärin hoitoon jos kissa oireilee kipua, on sairas tai loukkaantunut. 

Kissanomistajan on hyvä huomioida kissan terveyttä ajatellen

• Rokotusten ajantasaisuus, mahdolliset loishäädöt (ulostenäytteet)
• Hammastarkastukset tasaisesti 1-2 vuoden välein eläinlääkärin toimesta (muista hammasröntgen! Huomioi, että ultraäänihammashoidot vastaavat kotona tehtävää hammaspesua eivätkä kerro suun todellisesta terveydestä mitään, vaikka firmat toisin väittävät) - hammasterveyttä voi edistää hammaspesuin
• Senioritarkastukset viimeistään 8 ikävuodesta ylöspäin eläinlääkärin toimesta

Kissan omistajan velvollisuus on myös huolehtia, ettei kissa joudu kestämään turhaa tuskaa. Tämä pätee myös siinä kohtaa, kun mietitään kissan elämän loppuvaiheita.

Klikkaa tästä ja aloita kirjoittamaan. Veritatis et quasi architecto beatae vitae dicta sunt explicabo nemo enim ipsam voluptatem quia voluptas sit aspernatur aut odit aut fugit sed quia consequuntur magni dolores eos qui ratione voluptatem sequi nesciunt.

Klikkaa tästä ja aloita kirjoittamaan. Veritatis et quasi architecto beatae vitae dicta sunt explicabo nemo enim ipsam voluptatem quia voluptas sit aspernatur aut odit aut fugit sed quia consequuntur magni dolores eos qui ratione voluptatem sequi nesciunt.