Turvallisen ulkoilun ABC

Turvallisen ulkoilun toteuttaminen catiolla

Turvallinen ulkoilu tarkoittaa käytännössä joko valjasulkoilua tai ulkoilua verkotetulla/lasitetulla parvekkeella/terassilla/tarhassa. Kaikki kissat eivät nauti valjasulkoilusta, vaan voivat kokea suuren, hallitsemattoman tilan stressaavana, ja tällöiin kissatarha/nk. "catio" on aivan loistava ja turvallinen vaihtoehto!

Kun lähdetään tekemään kissalle catiota (eli turvallista ulko-oleskelutilaa), on hyvä huomioida, että kissa pääsee oikeasti pienistä raoista ulos. Voidaan ajatella, että jos kissan kuono mahtuu, mahtuu koko kissakin. Huomioi, että:

• Verkko on kiinnitettävä tukevasti esim. elementtien kautta. Huomioi, että monet nyöriversiot ovat kissojen syötävissä, ja tästä syystä suosittelen itse lämpimästi metallisia verkkoja (esim. jyrsijäverkot). Jos tulevalla catio-alueella on maata, huomioi verkkoa myös maan sisään sen verran, ettei kissa pääse alakautta kairaamaan tietään ulos.
• Lasitetulla parvekkeella ovet kannattaa ehdottomasti pitää kiinni erityisesti jos kissa on parvekkeella ilman omistajan välitöntä valvontaa. On helppo ajatella, ettei kissa nyt tuohon tai tuosta hyppää, mutta kyllä ne hyppäävät. Jos haluat tuulettaa parveketta kissan ollessa parvekkeella, voit hyödyntää auki olevaan lasiin ritilää tai verkotusta, jolloin tuuletus onnistuu ilman, että kissa pääsee tippumaan tai pakenemaan parvekkeelta.
• Huomioi kissan turvallisuus myös kukka- ja viherkasvivalinnoissa (kissalle myrkyllisiä kasveja).

Catiolla on hyvä huomioida, että myös siellä voi tapahtua asioita. Catiolle erehtynyt ampiainen tai kimalainen (joidenkin kertomien mukaan jopa käärmeet) voivat kissan tassuissa ja suussa aiheuttaa rajuja reaktioita, joissa on joskus toimittava nopeasti. Samoin ruohoa syödessä ruoho voi jäädä jumiin kitalakeen, vauhtitassu voi jumittua verkkoon tai muuhun rakoon, naapuruston vapaasti ulkoilevat kissat tulevat kiusaamaan... Kaikkea voi tapahtua! Suosittelen siksi, että myös catiolla ulkoillaan niin, että ihminen on hereillä ja välittömästi saavutettavissa, jos jotain yllättävää tapahtuu. 

Myös catiolle kissa kannattaa totuttaa alkuun turvallisen ihmisen kanssa - ulkotila voi alkuun olla jännittävä. Rakenna kissalle myös ulkotilaan monia tasoja, joista katsella (korkeammalle ja matalammalle) sekä turvallisia pesäpaikkoja. Kiipeilypuut sekä seinätelineet (ihan vaikka vain ikkunalauta kiinnitettynä kulmaraudoilla) luovat kissalle mielenkiintoa ja turvaa! Huomioi myös se, että kissa pääsee suoralta, paahtavalta auringonpaisteelta piiloon.

Pahimmilla helteillä catiolla ulkoilu on paras jättää väliin, jottei kissa pääse kuivahtamaan kovassa paahteessa.

Turvallisesti valjaissa - ja miten päästä valjastelussa alkuun?

Valjasulkoilua varten luotettavat ja hyvät valjaat ovat avainasiassa. On makukysymys, millaisista valjaista itse pitää ja millaiset päätyy valitsemaan. Tärkeää valjaita ostaessa on huomioida se, että ne ovat kissalle miellyttävät, itselle helpot pukea, ja että kiristysmahdollisuuksia löytyy. Kissa pujottelee pois valjaista kuin valjaista mallista riippumatta, jos valjaat eivät ole riittävän tiukalla. Etsi siis malli, josta itse pidät, ja osta kissallesi oikean kokoiset valjaat. (Itse olen vuosia käyttänyt Vänttisen valjaita, joita saa tilattua Vänttiseltä mittatilauksena suoraan oman kissan koossa).

Kun valjaat on valittu, alkaa se ulkoilun onnistumisen kannalta vielä tärkeämpi osuus: valjaisiin totuttaminen. Olen itsekin tehnyt sen virheen, että olen laittanut kissalle valjaat päälle ja vain vienyt ulos, lopputuloksena ulkoilua stressaava kissa, jolla ei ole hauskaa.

Kissat ovat yksilöitä, ja jokainen suhtautuu valjaisiin eri tavoin. Siinä missä toiselle valjaat eivät aiheuta pienintäkään reaktiota, voi toinen olla niistä suorastaan paniikissa. Tämän vuoksi ennen ensimmäistä ulosmenoa on hyvä tehdä ulkoiluun vaadittavat jutut kissalle tutuksi turvallisesti kissalle tutussa ympäristössä sisätiloissa:

• Valjaiden pukeminen 
• Valjaiden pitäminen
• Talutusnarun/flexin pitäminen (paine valjaista, ts. selästä, voi yllättää herkemmän kissan!)
• Itselleni tärkeää on myös luottamussuhteen kehittäminen kissaani eri tavoin (valinnan mahdollisuuden hyödyntäminen, kissojen kanssa touhuaminen), jotta kissa oppii luottamaan minuun ja toisaalta opin itse lukemaan kissaani. Tämä nousee arvoon arvaamattomaan jos ulkona tulee jännittäviä tilanteita - kissa pystyy tukeutumaan minuun, ja minä osaan lukea kissan eleistä hyvissä ajoin jos menee liian jännittäväksi.

Pihan hajuihin ja tuoksuihin voi tutustua myös turvallisesti kotioloissa tuomalla esim. lehtiä, kiviä, oksia, lunta jne kissalle sisälle tutkittavaksi - tästä riittää muuten virikettä pitkäksi aikaa hyvin pienellä vaivalla!

Kun sisätiloissa asiat sujuvat, on aika siirtyä tutustumaan pihaan. Valitse eritysesti aremman kissan kanssa aika ja paikka, jossa pihalla on rauhallisempaa (esim. jos vilkas kävely-/autotie vieressä, mene aikaan, jolloin ihmisiä vähemmän liikkeellä). Toiset kissat lähtevät tutkimaan ympäristöä heti, toiset pysähtyvät ulko-ovelle. Jotta ulkoilusta ei tule stressaavaa kokemusta, on tärkeää, että kissa saa itse tehdä liikut (ja vaikka seisoa sen 10min ovella, jos niin haluaa) - ihmisenä meidän on tärkeää olla tukena, rohkaista ja kehua, luoda positiivista tunnetilaa ulkoilemista kohtaan. Herkut ja lelut voivat auttaa jännittävässä tilanteessa (ja kertovat samalla jos tilanne on liian jännittävä, ts kissalle ei herkku tai lelu kelpaa). Kun kissa haluaa sisälle, on se aina hyvä päästää sisälle, eikä väkisin pidentää ulkoilua (tämä antaa kissalle myös mahdollisuuden vaikuttaa ja luo siten turvallisuuden tunnettakin kun tietää pääsevänsä sisälle kun haluaa).

Olen usein kuullut ihmettelyä ja saanut kysymyksiä siitä, miksi jotkin kissat pelkäävät alussa pihaa. Tähän on monta syytä, mutta mainittakoon suurimpana syynä se, että moni kissa on tottunut elämään turvallisesti neljän seinän sisällä, jossa valtaosa tapahtumista on ennakoitavissa. Kun tästä turvallisesta kuplasta heitetään yhtäkkiä ulos, on ulkotilassa aika paljon uutta ja ihmeellistä; iso, aukea tila, jossa paljon asioita, joista kissalla ei välttämättä ole kokemuksia (se ei tiedä onko lehti tai heiluva puun oksa hauska lelu vai päälle käyvä otus). Kissa ei pihalla pysty myöskään vaikuttamaan juuri mihinkään itse, paitsi toki olinpaikkaansa, ja myös tämä voi lisätä jännitystä puhumattakaan jos vastaan tulee outoja ihmisiä tai eläimiä, joihin kissa ei ole tottunut.  

Myös ulkoilutilaa valitessa on hyvä huomioida kissan turvallisuus. Käärmeet, ampiaiset ja vapaana kulkevat koirat/kissat voivat aiheuttaa yllättäviä tilanteita, joilla on kauaskantoiset vaikutukset ulkoilun mukavuuteen jatkossa. Valjasnarun pituus on omistajan itse määriteltävä asia. On kuitenkin hyvä huomioida, että erityisesti maastoissa, joissa on mahdollisuus törmätä käärmeisiin, vapaana kulkeviin eläimiin tai jossa voi olla ampiaisia tai muita pistiäisiä, on hyvä huomioida tämä narun pituudessa, jotta pystyt paremmin seuraamaan ja reagoimaan, jos kissa esim. saa yllättäen tassuihinsa ampiaisen. 

Itselläni on ollut tapana päästää kissa tutkimaan ja kiipeilemään korkeuksiin ja paikkoihin, joihin myös itse pääsen, ihan vain turvallisuuden vuoksi - kiipeilykorkeus puissa on siis minun pituuteni kädet ylhäällä. 

Lisäksi on hyvä huomioida, että kesähelteellä kuuma asvaltti voi polttaa myös kissan tassuanturoita ja helle voi kuivattaa kissaa. Samoin punkit tarttuvat kesällä yhtälailla kissoihin kuin koiriinkin. Talvella taas on huolehdittava siitä, ettei kissa tai sen tassut pääse paleltumaan. Talvella moni ulkoileva kissa käyttääkin takkeja tai villapaitoja - kissoille voi käyttää koirien takkeja hyvin. Muistathan myös mahdollisten takkien/villapaitojen pukemisessa mahdollistaa valinnan mahdollisuuden, eli kouluta vaate positiivisesti vahvistaen, omaehtoisuutta hyödyntäen, jolloin vaatteeseen ei synny epämiellyttäviä tunteita.

Taluttajalla on vastuullaan paljon; kissan ilmeiden ja eleiden lukeminen, ympäristön seuraaminen (ja siten kissan hyvinvoinnin turvaaminen) ja positiivisen tunnetilan luominen. 

Kun pohjatyöt on tehty hyvin, ja jos kissa vain on ulkoilemisesta nauttivaa tyyppiä, on valjasulkoilu sekä omistajalle että kissalle mukavaa yhdessätekemistä

Entä jos tulee paniikki?

Jos tulee yllättävä säikähdys, pysy itse rauhallisena. Pyri saamaan kissa syliin, jotta pääset sitä rauhoittelemaan ja vältetään valjaista pakoon pääseminen. Kissat pääsevät valjaista useimmiten pakittamalla valjaista perässään kiristynyttä hihnaa vastaan, jolloin ne pääsevät pujahtamaan valjaista jos valjaat eivät ole oikeasti tiukalla. Jos huomaat, että kissa alkaa pakittaa, pyri pitäämään naru löysällä, jotta se ei saa vastapainetta valjaista pujahtamiseen. Pyri saamaan kissa syliisi rauhoiteltavaksi ja jos kissa on hädissään, vie se turvaan sisätiloihin, jossa kissa kokee olonsa turvalliseksi.

Jos kissa pääsee karkaamaan, muista samat asiat; älä panikoi, pysy rauhallisena. Älä juokse kissaa kohti, vaan lähesty rauhallisesti, hyvin maltillisin liikkein. Puhu myös rauhallisesti ja hyödynnä tarvittaessa mahdollisia herkkuja tai lelua (joskaan hätääntyneen kissan kanssa nämä voi unohtaa). Tuntemattomien ihmisten on usein turha yrittää lähestyä hätääntynyttä kissaa ilman, että kissa pakenee vielä kauemmaksi.

Hyviä vinkkejä kadonneen kissan löytämiseksi löydät esimerkiksi:

• Etsijäkoiraliiton ohjeistukset 
• Karkurit.fi-sivuston etsintäohjeet

Eveliina Jurmu
eläintenkouluttaja (at)

Tarvitsetko apua valjasulkoilun tai valjaiden pukemisen opettelemisessa tai jossain muussa kissa-asiassa?   Ota yhteyttä, niin katsotaan asiaa yhdessä!